Ilmoittautumislomake MyClub Playmakers Turnaukset Linkit Yhteistyössä SJK-EDUSTUS

UUTISET

Tärkeintä oli voitto


20.07.2006
Tärkeintä oli voitto

TP-Seinäjoki - Virkiä 3-2 (0-0)
51 min 1-0 Mikko Ylihärsilä
53 min 2-0 Henri Erti
63 min 3-0 Ville Pajula rp.
64 min 3-1 Jussi Laapio
69 min 3-2 Jerry Udele

Vaikka naapuriseura Virkiä olikin vahvistanut rivejään neljällä uudella nigerialaispelaajalla ja parilla KPV:n avulla, otti TP-Seinäjoki voiton paikallismittelössä. Virkiällä oli etenkin ottelun ensimmäisellä puoliajalla omat mahdollisuutensa varastaa peli itselleen.

Joukkueen uudet kasvot eivät kuitenkaan onnistuneet viimeistelyssä. Laukaukset painuivat joko ohi TP-Seinäjoen maalin tai sitten Veikkausraadin kolmella tähdellä palkitsema Janne Ahola kyykytti hyökkääjiä tyrehdyttämällä läpiajon toisensa jälkeen. Huolestuttavaa kotijoukkueen pelissä oli se, että sarjassa edelleen nollakerholaisena 12. kierroksen jälkeen jatkava Virkiä pääsi niinkin moneen tekopaikkaan ja onnistui kahdesti maalinteossa.

Virkiän ensimmäisen puoliajan paikat siunaantuivat kärjessä pelanneelle Demba Savagelle ja keskikentällä pirteästi liikkuneelle taitavasti liikkuneelle Jerry Udelelle. Toki myös kotijoukkue pystyi väsäämään pari mehukasta paikkaa, joista paras taisi olla Mikko Ylihärsilän pusku 18. minuutin kohdalla. Virkiän parhaaksi arvioitu Udele pelasti kuitenkin pallon maaliviivalta turvallisemmille reiteille.

Vajaan puolen tunnin jälkeen etutopparina pelannut Virkiän Siwoniku Akeep päätti pysäyttää Mikael Muurimäen todella rujolla tyylillä rasauttaen Mikkiä pahasti takaapäin jaloille keskiympyrän kieppeillä. Tuomarina häärinyt Magnus Långbacka palkitsi Akeepin keltaisella kortilla rötöksestä varsin aiheellisesti.

Virkiä oli siirtyä johtoon saatuaan vapaapotkun läheltä TP-Seinäjoen rankkualueen rajaa. Udele tulitti ja pallo muutti vaarallisesti suuntaa kimmoten yli Janne Aholan ja riman kautta myös yli maalin.

Tauon jälkeen kotijoukkue tuli melkoisella ryminällä luoden tekopaikan, jonka Topi Tuovinen kuitenkin onnistui pelastamaan. Pallo ajautui kuitenkin Mikko Ylihärsilälle, joka laukoi uudelleen kohti vierasjoukkueen maalia. Pallo muutti suuntaa ruuhkasta ja painui ohi hölmistyneen Tuovisen. Näin kotijoukkue siirtyi johtoon pelikellon näytettyä 51. minuuttia.

Vajaat kaksi minuuttia edellisestä kotijoukkue iski lisää löylyä hehkuvalle kiukaalle Henri Ertin noustua oikealta ylös. Erti laukoi terävästi kohti etukulmaa ja kuin ihmeen kaupalla vaasalaisvahti Tuovinen sai imuroitua pallon verkkoon. Kotijoukkueen johto kasvoi kahteen maaliin Ertin kauden toisen maalin seurauksena.

Maalin jälkeen TP-Seinäjoki rakensi kolme peräkkäistä kulmatilannetta ja jatkossa pallo osui Virkiän puolustajan käteen rangaistusalueella. Erotuomari tulkitsi tilanteen rankkarinarvoiseksi, eikä Ville Pajula erehtynyt pilkulta vaan pisti pelivälineen kolmannen kerran Tuovisen taakse 12 minuutin sisään.

Joku varmasti kuvitteli, että vieraiden niskat napsahtivat, mutta siinä erehtyi yhtä moni. Virkiä tuli vimmatusti takaisin ja vain reilua minuuttia myöhemmin vieraat saivat kulmurin, jonka jälkeen kentälle vaihdettu Jussi Laapio pääsi tuikkaamaan kavennuksen. Se jäikin Laapion ainoaksi ansiolliseksi teoksi ottelussa. Mies oli viidessä kaksinkamppailutilanteessa mukana lyhyen ajan kuluessa ja iski jokaisessa vastustajaa kyynärpäällään tehden itsestään totaalisen aasin. Varsinkin isku Henri Ertin päähän päätyrajan tuntumassa oli naurettavan säälittävä esitys. Harmittavaa, ettei erotuomarikaan reagoinut moiseen possutteluun. Tuskinpa se Virkiällekään eduksi on, että mainiosti taistelleen joukkueen maine menee yhden miehen myötä, mutta kukin taaplaa tyylillään ja osa täysin tyylittä. Voisi kai sanoa, että kun aikansa kerjää verta nenästään, sitä myös saa, sillä Laapio ehti vaikertamaan tuomarille saamaansa kohtelua nenun hieman punoitettua.

Virkiän kavennuksen jälkeen nigerialaisjoukkue puski vahvasti kohti kotijoukkueen puolustuspäätyä ja varsinkin Jerry Udele oli alati vaarallinen pallon kanssa. Vieraiden toinen maali syntyikin juuri hänen tekemänään Demba Savagen keskityksen vapautettua miehen puskemaan pallon maaliin metristä.

Virkiä taisteli esimerkillisesti pelaten eittämättä kauden parhaan ottelunsa. Sääli, että seuraavassa pelissä Muurimäkeä ties kuinka monennen kerran 84. minuutilla ruhjonut Akeep huilaa seuraavan ottelun otettuaan toisen varoituksensa ja lähdettyä aikaiseen suihkuun. Se on kuitenkin varmaa, että moisella pelillä moni joukkue tulee kokemaan Virkiän kanssa ikäviä yllätyksiä. Tietenkin on helppo sanoa, että mikä tahansa joukkue pelaa paremmin jos siihen mätkäistään 6-7 uutta miestä.

TP-Seinäjoen kokoonpanossa nähtiin muutama muutos ja varsinkin pelipaikkoja sekoiteltiin vielä kesken pelinkin. Jere Jääskeläinen korvasi ansiokkaasti nilkkansa treeneissä pyöräyttäneen englantilaisen Junior Hardingin ja Johannes Saranpää oli oikeana pakkina ajan tasalla koko pelin ajan. Vesa Kivimäki joutui jättämään paikkansa varusmiespalveluksesta matsiin kiiruhtaneen Tiitus Lehtisen rinnalla saatuaan puujalan. Anssi Syrjämäki otti pakin paikan ja Lasse Männikkö johti loppuhetket puolustusta keskellä erittäin kelvollisesti.

Pekka Väänäsen vahva esitys keskikentällä herkisti palkintoraadin livauttamaan pari sakaraista erittäin miehekkäästi esiintyneelle lapualaiselle, jonka otteista on ollut todella paljon riemua tällä kaudella. Mikäli nuorukaisen kehitys jatkaa samaa reittiä, on edessä sangen mielenkiintoinen tulevaisuus.

Jännä peli kaiken kaikkiaan ja monta maalia. Yleisölläkin taisi olla ihan viihtyisää ja äänijänteitä päästiin herkistelemään suuntaan jos toiseenkin. Harvoinpa pohjalaisten välienselvittelyistä väriä puuttuu. Ei puuttunut tälläkään kertaa.

TP-Seinäjoki: Ahola, Männikkö, Lehtinen (v), Kivimäki (71. Syrjämäki), Saranpää, Pajula (77. Mäkipelkola), Pekka Väänänen, Jääskeläinen, Erti, Ylihärsilä, Muurimäki


Takaisin uutisiin